sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Long time, no see

Nyt otan itteeni niskasta kiinni ja päivitän blogiani!

Eli, Täällä ollaan. Lumi on kasvanut ihan hirveesti (siitä kun viimeksi päivitin :P). Jos nyt kertoisin kuulumisia ja mitä ollaan tehty ja miten menee. :)


Äänelän metsästä 9.5.


Lumin luonteesta:


(tähän tyyliin)

Lumi on reipas ja erittäin ystävällinen nuori koiran alku. Ihmiset otetaan oikein avosylin vastaan, kuten koiratkin. Tosin, kaikille koirille se heittää selälleen maahan ja koivet pystyyn, eli ei se dominoiva ainakaan ole. (Ehkä parempi näin päin.) -->

Lumi rakastaa juoksennella irti pellolla ja palloilla leikkimistä. Tykkää myös repiä kaiken maailman naruja (kyllä, myös hihnaa).

Housun lahkeisiin se vielä käy kiinni. Se alkaa siitä, että koira alkaa repimään hihnaa ja jos sitä ei huomioi mitenkään niin se ryömii jalkojen väliin, heittää siihen kylelleen, etutassuilla kiinni jalasta ja eikun nakertamaan. Ja kun siitä on tullut noin iso, eikä hampaatkaan ole enää hirveen pienet, niin ei se mukavalta tunnu. Puremisen lopettamiseksi ollaan koitettu vaikka mitä, esim, huutamista (huonoin tuloksin), ollaan painettu maahan ja odotettu, että rauhoittuu (mutta tällä rodullla aivan väärä tapa, ruokkii vain hyökkäilemään lisää, huomattu on) ja kaikkea muuta. Parhaimpina ollaan todettu suihkupullon käyttö. Vettä kun suihkasee naamalle niin tyttö lähtee karkuun. Nykyään myös yleensä aina kannetaan jotain lelua mukana lenkillä, että jos iskee puruhimo niin puree lelua eikä jalkoja. Itse myös sain sen lopettamaan kun sähähdin ja napsautin sormia lähellä naamaa. Pari kertaa yritti uudelleen, mutta aina kuulu NAPS niin sitten se luovutti, otti kävyn suuhunsa ja jatkoi matkaa. :)

Hihnassa Lumi oli ihan hirveä vetäjä. Ei sen kanssa oikein voinut kunnolla lenkkeillä kun hyvä ettei kädet lähtenyt irti ja aina meni hermot. Mutta nyt ollaan löydetty ratkaisu! Ostettiin Lumille vedonestovaljaat ja oli paras ostos ikinä! Ei oo ikinä ollu Lumin kanssa lenkkeily niin taivaallista kun niiden valjaiden kanssa! Ei vedä sitten yhtään. Ja jos vähän alkaa vetämään niin pieni nykäisy niin koira on taas vierellä. Ihanaa! :D 

On se Lumi kyllä muutenkin ihan hirveän vauhko ja koko ajan menossa. Mutta on se silti aivan ihana ja rakastava koira. <3

Koulusta se ihmisenkin tie alkaa.

Joo eli ollaan käyty Lumin kanssa pentukoulussa. :) Ihan ok mennyt siellä, tosin se ei ota mitään kontaktia ja koko ajan ollaan menossa, MUTTA viimeksi se vähän kuunteli ja haki kontaktia ja alkoi leikkimään lelulla. :) Yleensä siellä esim. kierretään koirakot ja pitäisi pitää kontaktia samalla. Eihän tää mitään kontaktia pidä. Hajuja oli niin valtavasti ettei oikein kiinnostunut. Lopuksi aina tehdään luoksetulo ja viimeksi se juoksi sata lasissa ohi. :D Kyllä se sitten luokse tuli kun karkuun lähettiin.



Syönkö elääkseni vai elänkö syödäkseni?

Lumi ainakin syö elääkseen. Kun ei se ruoka oikein maita. Usein kun tulen koulusta kotiin niin vielä on ainakin osa aamuruuasta kupissa. Ruokamerkkiäkin vaihdettiin yhdessä vaiheessa Royal Caninista Brit Careen. Eikä oikein makupalatkaan maita. Jos sille antaa makupalan esim. kouluttaessa niin se pureskelee vähän aikaa melkein nielasee ja sitten rykäisee sen pois. :D Kyllä se sen siitä maasta sitten noukkii vielä.
Annettiin kerran palanen maksamakkaraa ja Lumi pyöritteli sitä vaan suussa, sylkäs lattialle ja tuijotteli sitä, laittoi takaisin suuhun ja söi sen. Että ei se mikään ahne koiruus ole.


Kyllä koirallakin kavereita pitää olla :)



Lumi ja karjalankarhukoira Kata

Lumi ja Australiankelpie Nuuck






Tässä myös kuva Papillon Pepitasta josta en löytänyt Lumin kanssa uutta yhteiskuvaa
 


Pääsi se koiruus suurkaupunkiinkin, käytiin vähän Helsingissä.

On se talviturkkikin jo heitetty ;)

 

















Eiköhän tässä ollut tarpeeksi tekstiä (kunnon romaani) :D.
Palaillaan!

lauantai 10. joulukuuta 2011

Täällä taas

Joo on vähän jääny tää kirjottaminen...



Mutta siis hengissä ollaan. :) Lumin kanssa on mennyt hyvin lukuunottamatta pientä uhittelua.
Koira on kasvanu ihan hirveen paljon. Siitä on tullu jo aika iso. Ja korvat ja tassut näyttää ihan yli isoilta tohon muuhun kroppaan verrattuna.























On se tosta oikeen puoleisesta kuvasta kasvanu vähän kun se on otettu noin viikko sitten.









Nyt jo on kyllä lunta mutta vähän aikaa sitten oli vielä ton näköstä.^



Lumin kaa ollaan autoiltu ja käyty kylällä pyörimässä pariin otteeseen. Koulutusta ollaan vähän alettu pohjustamaan ja se osaa jo katsoa silmiin käskystä, osaa istua käskystä ja (suunnilleen) mennä maahan käskystä. Luoksetulokin menee ihan ok, mutta sitä pitää vielä vaan koko ajan harjotella ja kertailla.



Torstaina hauva sai rokotteen. Pepitaa ja Kataa ollaan tavattu pari kertaa.

Tällästä tällä kertaa. Saas nähä millon seuraavan kerran taas päivittelen. :)

torstai 17. marraskuuta 2011

Kyläilyä




Tänään käytiin kylillä ja kyllä oli koiruus ihmeissään! Ensin pelotti ihan hirveästi eikä kinkkukaan maistunut mutta sitten hetken ajan seisoskeltua kaupan edessä ja ihmisille juteltaessa alko pikkunen vähän rentoutumaan. Ja sitten taas kinkku maistu! :)




Mennään varmaan sunnuntaina kentälle kattelemaan Charlotan ja Pepitan aksatreenejä ja muita koiruuksia Lumin kanssa (sopivan matkan päästä kumminkin ku pientä ei oo vielä rokotettu).




Nyt on tullu sellanen ei niin mukava juttu kun Lumi on alkanu tekemään sisälle tarpeitaan enemmän. Kai sit pitäis käyttää ulkona uusemmin, mutta kun Lumi käytetään ulkona, se vaan kattelee ja kun tullaan sisälle nii se vääntää tortut siihen lattialle. Nii ja sitten se on alkanu syömään kakkaansa sisältä. Että kiva, herkullista. Mutta huomenna se jo täyttää yhdeksän viikkoa ja jos se nyt joskus nelikuisena alkais oppii sisäsiistiks.


sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Koirakamu

Papillon Pepita ja Lumi






Eilen käytiin kattomassa Lumin kanssa Charlotan koiraa Pepitaa. Hyvin meni ja Lumi oli tosi reipas. Oli koko ajan sillee et Hei leiki nyt mun kanssa!! Kylhän ne sit vähän leikkikin siinä.


Kyl sen huomaa et on jo joo marraskuu ku on niin kylmää. Lumiakin rupes eilen hirveesti palelemaan. Lunta sais joo jo tulla vähän jouluks mut ne kovat pakkaset saa kyl pysyy poissa. Tai no sen verran voi tulla pakkasta että järvi jäätyy ja sinne saa mennä pikkusen kanssa juoksentelemaan.






Lumi on ollu tosi reipas ja kyllä se välillä tulee luokse kun kutsuu, mutta jos on jotain kiinnostavampaa nii sit ei oo kuulevinaankaan(kirjotetaanko se noin?).

Huomenna nyt sitten se joutuu olemaan yksin aika pitkän ajan kun tähän asti on ollu aina joku kotona. Saas nähä miten menee.

perjantai 11. marraskuuta 2011

Korvat pystyssä






Jes, eli nyt on pienellä Lumilla molemmat korvat pystyssä, eilen ei vielä ollu.. (se on jo iso tyttö) ;D


Tänään ollaan taas ulkoiltu ja riehuttu ja syöty ja nukuttu.








On se kiva kun takki ja paidat ja hupparit ja kengät ja farkut on ihan reijitetty kun toi riiviö niissä on koko ajan kiinni. Mutta pikkunenhan se vielä on ja ikenet varmaan kutisee, mutta eikö vois syyä niitä sille tarkotettuja puruleluja? Eiköhän se vielä oppii käyttäytymään (toivottavasti). :)








Enks oo vähän söpö??





Jes hei tänään oli 11.11.-11, 11:11 !! Muistitteko toivoo? Mä unohin...




keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Lumi (Lumipallo, Lumikki,,,rakkaalla lapsella monta nimeä)










Aamu alko sillä kun kello oli soimassa 7.30 ja suoraan alakertaan katsomaan pentua. Ihmettelin eka että missä se pentu nyt on mutta sitten peiton alta äitin vierestä kurkisti sellanen karvanaama. :)











Huomenna sitten jään pennun kanssa kotiin päiväksi ettei tarvii yksin heti jäädä. Kaveri Charlotta(täällä)tuleekin sitten illemmalla katselemaan Lumia.









Hyvin on pikkusella ainakin tähän asti mennyt. Niin reipas ja villi pentu on. Ulkona Lumi tykkää olla ja juoksentelee siellä aika kivasti. Remmi ja kivet kyllä maistuu. Eiköhän se tästä vielä opi, on se sellanen vauva vielä. :) Jos sitten ens viikon puolella lähtis vähän noita koira kamuja kattelemaan.




tiistai 8. marraskuuta 2011

Nyt on pentu kotona :)













Joo eli tänään haettiin pentu kotiin ja tulihan sitä autossa istuttuu ihan mukavasti.

Paluumatka meni hyvin, pieni nukku melkein koko matkan, eikä pissannut tai oksentanut autoon. Onneks. Yhessä vaiheessa vähän jaloteltiinkin ulkona.

Kotiin tultiin ja pikkunen tutustu paikkoihin ja sai ruokaa. Sitten mentiin ulos, pestiin vähän pientä ja nyt se tuolla pedissä nukkuu. <3 Silleen tänään. :)


Ainiin, nyt pennulla on nimi! Lumi <3